Milloin rakennushankkeessa tarvitaan pohjatutkimus ja perustamistapalausunto?

Pohjatutkimus ja perustamistapalausunto kannattaa hankkia ennen perustusten suunnittelua, jos rakennuspaikan maaperää ei tunneta riittävän tarkasti. Tulokset auttavat valitsemaan turvallisen perustamistavan sekä laatimaan realistisen kustannusarvion ja työmaa-aikataulun.

Milloin pohjatutkimus ja perustamistapalausunto tarvitaan?

Tutkimuksen tarve korostuu uudisrakennuksissa, laajennuksissa ja hankkeissa, joissa rakennuksen kuormitus kasvaa. Tutkimus on perusteltu myös silloin, kun rakennuspaikalla on täyttömaata, pehmeitä maakerroksia, kallioinen tai viettävä maasto taikka merkkejä pohjaveden vaikutuksesta.

Pienessä ja kevyessä rakennuksessa suunnittelija voi joskus käyttää alueelta saatua luotettavaa tutkimustietoa. Tiedon täytyy vastata rakennuksen sijaintia, kuormia ja suunniteltua perustamistasoa. Rakennusvalvonta ja hankkeen suunnittelijat arvioivat tiedon riittävyyden tapauskohtaisesti. Muut suunnittelun lähtötiedot kannattaa koota samalla.

Maaperästä mitattu tieto auttaa mitoittamaan perustukset turvallisesti ja varaamaan kustannukset ennen työmaan alkua.

Pohjatutkimus ohjaa rakennesuunnittelua

Geotekninen asiantuntija määrittää tutkimuspisteet rakennuksen alustavan sijainnin ja koon perusteella. Tutkimukseen voi kuulua kairauksia, maanäytteitä, korkeusmittauksia ja pohjaveden tason selvittämistä. Tutkimuksen laajuus sovitetaan rakennuksen kuormiin ja maaperän vaihteluun.

Perustamistapalausunto muuttaa tutkimustulokset suunnitteluarvoiksi. Lausunto määrittää esimerkiksi perustamistavan, perustamissyvyyden, sallitun pohjapaineen, painumien hallinnan, routasuojauksen ja kuivatusratkaisujen perusteet. Rakennesuunnittelija mitoittaa perustukset näiden tietojen pohjalta. Arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan yhteensovitus varmistaa, että rakennuksen sijainti ja rakenteet tukevat samaa ratkaisua.

Pohjatutkimus ja perustamistapalausunto tarkentavat budjettia

Perustamistapa vaikuttaa maanrakennukseen, perustusrakenteisiin, salaojitukseen ja työmaan kalustotarpeisiin. Esimerkiksi 0,8 metriä ennakoitua paksumpi heikko maakerros tarkoittaa 120 neliömetrin rakennusalalla vähintään 96 kuutiometriä lisäkaivua ennen työvaroja. Kuljetukset, korvaava kiviaines ja tiivistys kasvattavat kustannusta.

Jos suunnittelija tunnistaa paalutuksen, massanvaihdon tai louhinnan ennen tarjouspyyntöjä, urakoitsijat voivat hinnoitella saman toteutustavan. Samalla työvaiheet ja kalustovaraukset voidaan sijoittaa aikatauluun. Näin rakennushankkeen kustannushallinta perustuu mitattuihin lähtötietoihin oletusten sijasta.

Tilaa tutkimus ennen lopullisia perustussuunnitelmia

Puutteelliset lähtötiedot voivat johtaa epätasaiseen painumiseen, halkeamiin, kosteusongelmiin tai työmaalla tehtäviin suunnitelmamuutoksiin. Varovainen oletus voi puolestaan johtaa tarpeettoman raskaisiin perustuksiin. Molemmat vaihtoehdot lisäävät kustannuksia.

Tutkimus kannattaa tilata, kun rakennuksen alustava sijainti ja korkeusasema ovat tiedossa mutta ennen lopullista rakennesuunnittelua, urakkalaskentaa ja maanrakennustöitä. Tutkimuspisteet kuvaavat vain tutkittuja kohtia, joten asiantuntijan pitää mitoittaa tutkimuksen laajuus maaperän vaihtelun mukaan. Rakennuksen paikan tai korkeusaseman muutos voi edellyttää lisätutkimuksia.